Toimintani lähtökohtia:

Yhteistyösuhde

Psykologina keskusteluapua tarjotessani arvostan erityisesti kunkin asiakkaan ainutkertaista elämäntarinaa ja yksilöllistä elämäntapaa. Tältä pohjalta lähden etsimään yhteistyössä asiakkaan kanssa sopivia tapoja ratkoa hänen ajankohtaisia elämän pulmiaan tai menneisyydessä tapahtuneita, edelleen elämää hankaloittavia asioita. Tavallisia kanssani käsiteltyjä teemoja ovat masennus, uupumus, jännitys, traumat ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Myös elämäntilanteiden muutokset tai menetykset voivat tuoda tullessaan kriisejä, jotka panevat selviytymisen koetukselle. Tällöin ulkopuolisen neutraalin henkilön tarjoama keskusteluapu voi auttaa näkemään reittejä parempaan selviytymiseen.

Milloin hakea keskusteluapua

Moni saattaa pohtia, koska on aika hakea apua omiin pulmiin.  Toisinaan sisäiset ristiriidat, huolet ja jatkuva ylikuormittumisen tunne oireilevat selvästi ahdistuksena, jännittyneisyytenä tai masennuksena, toisinaan taas oireet pysyvät taka-alalla arjessa mutta säännöllisesti nousevat joissain tilanteissa pintaan. Oman voinnin mittarina voi toimia esim. ongelmien aiheuttamat uniongelmat, elämän kapeutuminen ongelmien takia, usein toistuva uupumisen tunne tai kokemus siitä, että on jäänyt ongelmansa kanssa liian yksin. Joskus tunne siitä, että on pitkäaikaisesti jumissa jonkun asian kanssa, voi toimia sysäyksenä hakea ulkopuolista näkökulmaa. Raja on häilyvä ja yksilöllinen. Rima avun hakemiseen on monasti korkella, koska on yleistä, että ihminen haluaa selviytyä omin avuin ongelmistaan. Ei kuitenkaan tarvitse kärsiä vakavista mielen ongelmista hyötyäkseen terapeuttisesta keskustelusta.

Joskus henkilö hyötyy myös pitempikestoisesta, säännöllisestä psykoterapiasta. Mikäli henkilön ongelmat liittyvät psykiatriseen sairauteen, esim. depressio, ahdistuneisuushäiriö tms., hän on oikeutettu Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapia saadakseen henkilöllä on oltava hoidon tarpeesta psykiatrin arvio. Lähetteen psykiatrille saa tarvittaessa yleis- tai työterveyslääkäriltä. Myös itse voi ottaa suoraan yhteyttä yksityisen sektorin psykiatriin ja keskustella psykiatrin kanssa psykoterapian tarpeesta, mikäli itsellä on vahvasti sellainen olo, että ongelmat ovat ylivoimaisia ja haittaavat huomattavasti elämän etenemistä. Mikäli psykiatri arvioi 3 kuukauden seurantajakson jälkeen, että kuntoutusterapia olisi hyödyllinen, hän antaa tästä Kelaan lasunnon, ja asiakas voi hakea Kelalta kuntoutuspsykoterapiaa vuoden jaksoissa enintään 3 vuodeksi. Kela korvaa tällöin psykoterapiasta 57,60 € / kerta. Lisää tietoa Kelan kuntoutuspsykoterapian kriteereistä ja hakuprosessista:  http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia

Menetelmät

Erilaisten terapiamuotojen vertailututkimus on osoittanut, että kaikkein vaikuttavin tekijä terapiassa on terapeutin ja asiakkaan terapiansuhteen laatu. Tämä on myös oma lähtökohtani: ensisijainen työvälineeni on vuoropuhelu asiakkaani kanssa ja sen tutkiminen, mitä asiakas lopulta tarvitsee päästäkseen eteenpäin hankalissa tilanteissaan. Monipuolinen koulutukseni toimii "työvälinevarastona", joka on hyödynnettävissä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esim. masennusta, jännitystä tai ahdistusta voi hoitaa monin eri tavoin, ja integratiivisen psykoterapian hengessä uskon usean reitin johtavan hyvään lopputulokseen, ja reittiä määrittää pitkälti asiakkaan suhde omaan ongelmaansa.

Ulkopuolisen, neutraalin henkilön kanssa keskustelu lisää usein tietoisuutta siitä, mistä omassa tilanteessa on kyse, ja auttaa myös löytämään reittejä eteenpäin. Joskus mielikuva- tai tietoisuusharjoitteet ovat apuna oikean suunnan löytämistä. Ongelmia on mahdollisuus työstää myös toiminnallisesti, ihmissuhdekarttojen, sukupuutyöskentelyn ja rooliharjoitusten avulla. Traumatisoitumisen hoitoon on kehitetty kehollisuutta erityisesti tutkivia menetelmiä, Erilaiset menetelmät sopivat erilaisille ihmisille ja erilaisiin tilanteisiin.

Netti- ja puhelinterapia

Netissä tai puhelimitse tapahtuva psykologinen neuvonta on yksi mahdollinen terapeuttisen työskentelyn muoto, joskin se rajoittaa jossain määrin terapeuttisen vuorovaikutuksen monipuolista käyttöä. Etuna on joka tapauksessa psykologisten palvelujen ulottuminen niiden ihmisten ulottuville, joille ne olisivat muutoin hankalasti tavoitettavissa. Kirjoittaminen tai puhelimitse työskentely voi jopa sopia joillekin jopa paremmin kuin kasvotusten keskustelu, ainakin joissain elämäntilanteissa. Yleensä on kuitenkin hyvä sisällyttää etätyöskentelyyn vähintään yksi tapaaminen, jos se suinkin on mahdollista. Työskentelysuhteen aluksi on hyvä myös käydä läpi seikkoja, joilla taataan työskentelyn luottamuksellisuus.

Yhteistyön kesto

Kelan tukemassa psykoterapiassa on määritellyt käyntikerrat, mutta itse terapiansa maksavien kohdalla terapeuttisen yhteistyön kesto ja tapaamisten tiheys voi vaihdella henkilön tilanteen ja tarpeiden mukaan. 10-20 käyntikerralla on hyvät mahdollisuudet saada myönteistä muutosta aikaan hieman haastavammissakin ongelmissa. Yhteistyön aluksi hahmotellaan tilannetta ja tuen tarpeen määrää. Työskentelyjakson kesto voidaan sopia aluksi esim. 5 kerraksi. Jakson päätteeksi arvioidaan työskentelyn tuloksia ja arvioidaan, onko syytä jatkaa työskentelyä. Toisinaan omakustanteisesti alkavat yhteistyösuhteet johtavat hakeutumiseen Kelan tukemaan psykoterapiaan.

Lisätietoa netistä:

Psykologiliitto ja psykologihaku: http://psyli.fi/

Monipuolista tietoa aikuisten ja nuorten mielenterveydestä, ihmissuhteista ja erilaisista elämäntilanteista: http://www.mielenterveystalo.fi

Tietoa integhratiivisesta psykoterapiasta: http://www.integratiivinenpsykoterapia.fi/

Suosittele

Psykologipalvelut Mielenvirta
Minna Koivuranta
Hämeenkatu 25 A, 5. krs
33200
TAMPERE
Y-tunnus: 2254015-5
minna.koivuranta@mielenvirta.net
www.mielenvirta.net